فَطَافَ عَلَيۡهَا طَآئِفٞ مِّن رَّبِّكَ وَهُمۡ نَآئِمُونَ
Silloin Herrasi lähettämä koettelemus kohtasi puutarhaa heidän nukkuessaan,
فَأَصۡبَحَتۡ كَٱلصَّرِيمِ
niin että se oli musta kuin palon jäljiltä.
فَتَنَادَوۡاْ مُصۡبِحِينَ
Mutta aamulla kutsuivat he toisiaan
أَنِ ٱغۡدُواْ عَلَىٰ حَرۡثِكُمۡ إِن كُنتُمۡ صَٰرِمِينَ
sanoen: »Kunkin on käytävä varhain pellolleen, jos mieli korjata sato!»
فَٱنطَلَقُواْ وَهُمۡ يَتَخَٰفَتُونَ
Ja he lähtivät puhellen hiljaa keskenään:
أَن لَّا يَدۡخُلَنَّهَا ٱلۡيَوۡمَ عَلَيۡكُم مِّسۡكِينٞ
»Älkää tänään salliko köyhien tulla jälkikeräykseen.»
وَغَدَوۡاْ عَلَىٰ حَرۡدٖ قَٰدِرِينَ
Ja he lähtivät matkaan aamulla tämä itaruus mielessään,
فَلَمَّا رَأَوۡهَا قَالُوٓاْ إِنَّا لَضَآلُّونَ
mutta kun he näkivät mitä oli tapahtunut, he sanoivat: »Varmaankin olemme joutuneet tieltä harhaan.
بَلۡ نَحۡنُ مَحۡرُومُونَ
Ei, meille tuli kato!»