إِذَا مَسَّهُ ٱلشَّرُّ جَزُوعٗا
Kun jokin paha kohtaa häntä, hän on kärkäs valittamaan,
وَإِذَا مَسَّهُ ٱلۡخَيۡرُ مَنُوعًا
mutta kun jotakin hyvää annetaan hänen osalleen, hän on kiittämätön,
إِلَّا ٱلۡمُصَلِّينَ
lukuunottomatta niitä, jotka rukoilevat,
ٱلَّذِينَ هُمۡ عَلَىٰ صَلَاتِهِمۡ دَآئِمُونَ
jotka uskollisesti suorittavat rukouksensa,
وَٱلَّذِينَ فِيٓ أَمۡوَٰلِهِمۡ حَقّٞ مَّعۡلُومٞ
niitä, joiden rikkaudessa on määrätty osa
لِّلسَّآئِلِ وَٱلۡمَحۡرُومِ
kerjäläistä ja osatonta varten;
وَٱلَّذِينَ يُصَدِّقُونَ بِيَوۡمِ ٱلدِّينِ
niitä, jotka uskovat tuomion päivään,
وَٱلَّذِينَ هُم مِّنۡ عَذَابِ رَبِّهِم مُّشۡفِقُونَ
ja jotka pelkäävät Herransa kuritusta
إِنَّ عَذَابَ رَبِّهِمۡ غَيۡرُ مَأۡمُونٖ
ei kukaan, totisesti, saata säästyä kuritukselta, joka on heidän Herraltansa tuleva,
وَٱلَّذِينَ هُمۡ لِفُرُوجِهِمۡ حَٰفِظُونَ
sekä lukuunottamatta niitä, jotka hillitsevät halujaan