فَسَوۡفَ يَدۡعُواْ ثُبُورٗا
hän pyytää itselleen kuolemaa,
وَيَصۡلَىٰ سَعِيرًا
mutta hän on astuva helvetin tuleen.
إِنَّهُۥ كَانَ فِيٓ أَهۡلِهِۦ مَسۡرُورًا
Hän eli kyllä iloisena omiensa keskuudessa,
إِنَّهُۥ ظَنَّ أَن لَّن يَحُورَ
hän totisesti uskoi, ettei koskaan enää palaisi (haudasta).
بَلَىٰٓۚ إِنَّ رَبَّهُۥ كَانَ بِهِۦ بَصِيرٗا
Mutta hän olikin alati Herransa näköpiirissä.
فَلَآ أُقۡسِمُ بِٱلشَّفَقِ
Vannon iltaruskon nimessä,
وَٱلَّيۡلِ وَمَا وَسَقَ
yön nimessä ja sen, mitä yössä liikkuu,
وَٱلۡقَمَرِ إِذَا ٱتَّسَقَ
ja kuun nimessä, kun se täydeksi kasvaa:
لَتَرۡكَبُنَّ طَبَقًا عَن طَبَقٖ
»Teidän on totisesti siirryttävä olotilasta toiseen.»
فَمَا لَهُمۡ لَا يُؤۡمِنُونَ
Mutta miksi he eivät usko?
وَإِذَا قُرِئَ عَلَيۡهِمُ ٱلۡقُرۡءَانُ لَا يَسۡجُدُونَۤ۩
Eivätkä kumarra, kun Koraania luetaan heille.
نتائج البحث
