وَإِذَا قِيلَ لَهُمۡ تَعَالَوۡاْ إِلَىٰ مَآ أَنزَلَ ٱللَّهُ وَإِلَى ٱلرَّسُولِ قَالُواْ حَسۡبُنَا مَا وَجَدۡنَا عَلَيۡهِ ءَابَآءَنَآۚ أَوَلَوۡ كَانَ ءَابَآؤُهُمۡ لَا يَعۡلَمُونَ شَيۡـٔٗا وَلَا يَهۡتَدُونَ
Ja kun heille sanotaan: »Käykäämme siihen, minkä Jumala on ilmaissut, ja liittykäämme profeettaan!», he sanovat: »Meille riittää se, mitä tiedämme isiemme palvelleen.» Niinkö! Vaikka heidän isänsä eivät mitään tienneet eivätkä totuuden tietä kulkeneet.
يَـٰٓأَيُّهَا ٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ عَلَيۡكُمۡ أَنفُسَكُمۡۖ لَا يَضُرُّكُم مَّن ضَلَّ إِذَا ٱهۡتَدَيۡتُمۡۚ إِلَى ٱللَّهِ مَرۡجِعُكُمۡ جَمِيعٗا فَيُنَبِّئُكُم بِمَا كُنتُمۡ تَعۡمَلُونَ
Te, otka uskotte! Ottakaa vaari sieluistanne! Se, joka itse on harhassa, ei voi teitä vahingoittaa, kun vain te olette oikealla tiellä; Jumalan eteen on teidän palattava kaikkien, Hän teille luettelee tekonne.
يَـٰٓأَيُّهَا ٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ شَهَٰدَةُ بَيۡنِكُمۡ إِذَا حَضَرَ أَحَدَكُمُ ٱلۡمَوۡتُ حِينَ ٱلۡوَصِيَّةِ ٱثۡنَانِ ذَوَا عَدۡلٖ مِّنكُمۡ أَوۡ ءَاخَرَانِ مِنۡ غَيۡرِكُمۡ إِنۡ أَنتُمۡ ضَرَبۡتُمۡ فِي ٱلۡأَرۡضِ فَأَصَٰبَتۡكُم مُّصِيبَةُ ٱلۡمَوۡتِۚ تَحۡبِسُونَهُمَا مِنۢ بَعۡدِ ٱلصَّلَوٰةِ فَيُقۡسِمَانِ بِٱللَّهِ إِنِ ٱرۡتَبۡتُمۡ لَا نَشۡتَرِي بِهِۦ ثَمَنٗا وَلَوۡ كَانَ ذَا قُرۡبَىٰ وَلَا نَكۡتُمُ شَهَٰدَةَ ٱللَّهِ إِنَّآ إِذٗا لَّمِنَ ٱلۡأٓثِمِينَ
Te, jotka uskotte! Kun kuolema jotakuta teistä lähestyy ja testamentin teko on käsillä, kutsukaa keskuudestanne kaksi oikeamielistä miestä todistajiksi asioissanne, tai sitten kaksi vierasta henkilöä, jos olette matkoilla ja osanne on siellä kuolla; pyytäkää heitä (todistajia) viipymään jälkeen rukouksen, jos heitä epäilette, ja heidän on kummankin vannottava Jumalan nimeen sanoen: »Me emme tule vaatimaan siitä maksua, vaikka olisikin joku sukulainen (keneltä vaatia), emmekä me salaa Jumalan nimeen annettavaamme todistusta; kuuluisimme totisesti silloin syntisiin.
نتائج البحث
