وَأَقۡسَمُواْ بِٱللَّهِ جَهۡدَ أَيۡمَٰنِهِمۡ لَئِن جَآءَهُمۡ نَذِيرٞ لَّيَكُونُنَّ أَهۡدَىٰ مِنۡ إِحۡدَى ٱلۡأُمَمِۖ فَلَمَّا جَآءَهُمۡ نَذِيرٞ مَّا زَادَهُمۡ إِلَّا نُفُورًا
He vannoivat mitä lujimman valan Jumalan nimeen, että jos heidän keskuuteensa varoittaja saapuisi, olisi heillä parempi johdatus kuin millään kansakunnalla; mutta kun varoittaja tuli heidän tykönsä, heissä heräsi vain vastenmielisyys.
ٱسۡتِكۡبَارٗا فِي ٱلۡأَرۡضِ وَمَكۡرَ ٱلسَّيِّيِٕۚ وَلَا يَحِيقُ ٱلۡمَكۡرُ ٱلسَّيِّئُ إِلَّا بِأَهۡلِهِۦۚ فَهَلۡ يَنظُرُونَ إِلَّا سُنَّتَ ٱلۡأَوَّلِينَۚ فَلَن تَجِدَ لِسُنَّتِ ٱللَّهِ تَبۡدِيلٗاۖ وَلَن تَجِدَ لِسُنَّتِ ٱللَّهِ تَحۡوِيلًا
Ja he esiintyivät ylpeästi maassaan sekä suunnittelivat pahaa, mutta pahat juonet eivät muita tavoita kuin suunnittelijoitaan. Mitä saattoivatkaan he muuta silloin odottaa kuin muinaisten kieltäjäin kohtaloa? Sillä Jumalan säädöksistä ei mikään horju, eikä Jumalan kaitselmus toiseksi vaihdu.
أَوَلَمۡ يَسِيرُواْ فِي ٱلۡأَرۡضِ فَيَنظُرُواْ كَيۡفَ كَانَ عَٰقِبَةُ ٱلَّذِينَ مِن قَبۡلِهِمۡ وَكَانُوٓاْ أَشَدَّ مِنۡهُمۡ قُوَّةٗۚ وَمَا كَانَ ٱللَّهُ لِيُعۡجِزَهُۥ مِن شَيۡءٖ فِي ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَلَا فِي ٱلۡأَرۡضِۚ إِنَّهُۥ كَانَ عَلِيمٗا قَدِيرٗا
Eivätkö he ole maita vaeltaneet ja niiden ihmisten loppua havainneet, jotka ennen heitä elivät, ollen heitä mahtavammat? Jumalan katseelta ei jää salaan mikään taivaassa eikä maan päällä; totisesti Hän on tietävä, mahtava.
نتائج البحث
