وَٱلۡمُرۡسَلَٰتِ عُرۡفٗا
Edellä käyneitten nimessä, jotka hyvää julistivat,
فَٱلۡعَٰصِفَٰتِ عَصۡفٗا
niiden nimessä, jotka valhetta loitolle tunkivat,
وَٱلنَّـٰشِرَٰتِ نَشۡرٗا
niiden, jotka (totuutta) ylt'ympäri kylvivät,
فَٱلۡفَٰرِقَٰتِ فَرۡقٗا
joilla on (hyvän ja pahan) erottamisen kyky,
فَٱلۡمُلۡقِيَٰتِ ذِكۡرًا
jotka kansaa neuvovat,
عُذۡرًا أَوۡ نُذۡرًا
joko selittäen tai varoittaen:
إِنَّمَا تُوعَدُونَ لَوَٰقِعٞ
Totisesti sen, mitä teille on ennustettu, täytyy tapahtua,
فَإِذَا ٱلنُّجُومُ طُمِسَتۡ
kun tähdet häipyvät,
وَإِذَا ٱلسَّمَآءُ فُرِجَتۡ
kun taivas repeilee,
وَإِذَا ٱلۡجِبَالُ نُسِفَتۡ
kun vuoret raastetaan hajalle, tomuksi,
وَإِذَا ٱلرُّسُلُ أُقِّتَتۡ
ja kun sananjulistajien määräämä hetki saapuu