وَلَا تُطِعۡ كُلَّ حَلَّافٖ مَّهِينٍ
Älä tottele ainoatakaan halpamaista vannojaa,
هَمَّازٖ مَّشَّآءِۭ بِنَمِيمٖ
panettelijaa, joka kulkee ympäri pahaa puhuen,
مَّنَّاعٖ لِّلۡخَيۡرِ مُعۡتَدٍ أَثِيمٍ
joka kieltää hyvän, rikkoo lakia ja tekee syntiä,
عُتُلِّۭ بَعۡدَ ذَٰلِكَ زَنِيمٍ
joka lisäksi on alhaissyntyinen, röyhkeä ja ahne,
أَن كَانَ ذَا مَالٖ وَبَنِينَ
siksi, että hänellä on rikkautta ja poikia!
إِذَا تُتۡلَىٰ عَلَيۡهِ ءَايَٰتُنَا قَالَ أَسَٰطِيرُ ٱلۡأَوَّلِينَ
Kun tunnusmerkkimme luetellaan hänelle, hän sanoo: »Muinaisjuttuja.»
سَنَسِمُهُۥ عَلَى ٱلۡخُرۡطُومِ
Me painamme pian poltinmerkkimme hänen nenäkkäisiin kasvoihinsa.
إِنَّا بَلَوۡنَٰهُمۡ كَمَا بَلَوۡنَآ أَصۡحَٰبَ ٱلۡجَنَّةِ إِذۡ أَقۡسَمُواْ لَيَصۡرِمُنَّهَا مُصۡبِحِينَ
Totisesti koettelemme heitä, niinkuin koettelimme puutarhan omistajia, kun he vannoivat korjaavansa sadon seuraavana päivänä,
وَلَا يَسۡتَثۡنُونَ
mutta eivät varanneet mitään osuutta (köyhille).