Suuran طه käännös الفنلندية kielellä kirjasta Finnish - Finnish translation
Verse 1
ﭵ
ﭶ
Taa Haa.
Verse 2
ﭷﭸﭹﭺﭻ
ﭼ
Emme ole lähettänyt sinulle Koraania tehdäksemme sinua onnettomaksi,
Verse 3
ﭽﭾﭿﮀ
ﮁ
vaan jotta se olisi kehoitus Jumalaa pelkääville,
Verse 4
ﮂﮃﮄﮅﮆﮇ
ﮈ
Hänen lähettämänsä, joka on luonut taivaan korkeudet ja maan.
Verse 5
ﮉﮊﮋﮌ
ﮍ
Hänelle, Armahtajalle, joka on noussut valtaistuimelleen,
Verse 6
kuuluu kaikki, mitä on taivaassa ja mitä on maan päällä, mitä on niiden välillä ja maan alla.
Verse 7
Siksi ei sinun tarvitse rukoilla kovalla äänellä; sillä Hän tietää yhtä hyvin salaisen ja kätketyn.
Verse 8
Ei ole muita jumalia kuin Jumala; hänelle kuuluvat ihanimmat nimitykset.
Verse 9
ﮭﮮﮯﮰ
ﮱ
Oletko kuullut kertomusta Mooseksesta?
Verse 10
Kun hän näki tulen, hän lausui perheelleen: »Malttakaa! Minä totisesti näen tulen. Ehkä hankin siitä teille virikeliekin tai kenties saan sen kautta johdatuksen.»
Verse 11
ﯦﯧﯨﯩ
ﯪ
Kun hän sitten lähestyi tulta, kuului ääni: »Oi Mooses!
Verse 12
Totisesti, Minä olen sinun Herrasi. Riisu kenkäsi, sillä olet pyhässä Tuwan laaksossa.
Verse 13
ﭑﭒﭓﭔﭕ
ﭖ
Minä olen valinnut sinut, kuule siis, mitä sinulle ilmaistaan.
Verse 14
Totisesti, Minä olen Jumala, eikä ole muuta jumalaa kuin Minä. Sentähden palvele Minua ja suorita rukouksesi pitäen Minut mielessäsi.
Verse 15
Totisesti, hetki lähestyy, Minä vedän sen esiin salasta, ja jokainen sielu saa palkan tekojensa mukaan.
Verse 16
Sentähden älä anna sellaisen, joka ei siihen usko ja seuraa vain himojaan, kääntää pois siitä huomiotasi, muuten joudut turmion omaksi.
Verse 17
ﭹﭺﭻﭼ
ﭽ
Mutta mitä sinulla on oikeassa kädessäsi, Mooses?»
Verse 18
Hän vastasi: »Se on sauvani. Siihen minä nojaudun ja sillä pudistelen lehtiä maahan lampaitani varten ja käytän sitä muihinkin tarkoituksiin.»
Verse 19
ﮌﮍﮎ
ﮏ
Jumala sanoi: »Heitä se maahan, Mooses!»
Verse 20
ﮐﮑﮒﮓﮔ
ﮕ
Niin hän heitti sen maahan, ja katso, siitä tuli mateleva käärme.
Verse 21
Jumala sanoi: »Ota se käteesi äläkä pelkää! Me muutamme sen jälleen entiseen tilaansa.
Verse 22
Ja purista kätesi kainaloosi, niin se käy kokonaan valkeaksi, ei kuitenkaan taudin tartuttamaksi - tämä on toinen merkki.
Verse 23
ﮫﮬﮭﮮ
ﮯ
Tämä siksi, että Me voisimme näyttää sinulle joitakin suurimpia merkkejämme.
Verse 24
ﮰﮱﯓﯔﯕ
ﯖ
Lähde faraon luokse. Totisesti, hän on paisunut yli mittojensa.»
Verse 25
ﯗﯘﯙﯚﯛ
ﯜ
Mooses sanoi: »Herrani, vahvista mieltäni,
Verse 26
ﯝﯞﯟ
ﯠ
järjestä tehtäväni minulle helpoksi
Verse 27
ﯡﯢﯣﯤ
ﯥ
ja avaa kieleni siteet,
Verse 28
ﯦﯧ
ﯨ
jotta he ymmärtäisivät puheeni.
Verse 29
ﯩﯪﯫﯬﯭ
ﯮ
Anna minulle avukseni joku perheestäni,
Verse 30
ﯯﯰ
ﯱ
Aaron veljeni;
Verse 31
ﯲﯳﯴ
ﯵ
ja tue minua hänen kauttansa,
Verse 32
ﯶﯷﯸ
ﯹ
sekä tee hänet osalliseksi tehtävääni,
Verse 33
ﯺﯻﯼ
ﯽ
jotta voisimme suuresti Sinun kunniaasi kirkastaa
Verse 34
ﯾﯿ
ﰀ
ja että voisimme Sinua alati muistaa.
Verse 35
ﰁﰂﰃﰄ
ﰅ
Totisesti, Sinä valvot meitä valppaasti.»
Verse 36
ﰆﰇﰈﰉﰊ
ﰋ
Jumala lausui: »Tapahtukoon sinulle, mitä pyydät, Mooses!
Verse 37
ﰌﰍﰎﰏﰐ
ﰑ
Totisesti, jo kerran aikaisemmin Me olemme kohdistanut sinuun suosiomme,
Verse 38
ﭑﭒﭓﭔﭕﭖ
ﭗ
kun käskimme äitiäsi näin sanoen:
Verse 39
'Laske hänet vasuun ja aseta vasu veteen, niin että virta työntää hänet rannalle, jolloin eräs, joka on sekä Minun että hänen vihollisensa, nostaa hänet ylös.' Ja Minä olen osoittanut sinulle rakkauttani, jotta sinut, kasvatettaisiin silmieni edessä.
Verse 40
Kun sisareni kulki ohi ja sanoi: 'Näytänkö teille jonkun, joka hänestä huolehtii?' niin Me toimitimme sinut äitisi huostaan, jotta hänen silmänsä kirkastuisivat ja ettei hän enää murehtisi. Sinä tapoit erään miehen, mutta Me pelastimme sinut hädästä, Me karkaisimme sinua myös kurituksella. Senjälkeen sinä viivyit muutamia vuosia Midianin asukkaitten keskuudessa. Ja nyt saavuit käskystämme tänne, oi Mooses.
Verse 41
ﮖﮗ
ﮘ
Minä olen valinnut sinut Itseäni varten.
Verse 42
Menkää, sinä ja veljesi, viemään Minun merkkejäni ja pitäkää Minut herkeämättä mielessänne.
Verse 43
ﮢﮣﮤﮥﮦ
ﮧ
Lähtekää kumpikin faraon luokse, sillä totisesti, hän on paisunut.
Verse 44
Puhukaa hänelle sitten sävyisästi, ehkä hän ottaa siitä vaarin tai kavahtaa.»
Verse 45
He sanoivat: »Herra, me pelkäämme, että hän kiihtyy pahasti meitä vastaan tai rikkoo Sinua vastaan.»
Verse 46
Jumala vastasi: »Alkää pelätkö, totisesti, Minä olen kanssanne. Minä kuulen ja minä näen.
Verse 47
Menkää sentähden yhdessä hänen eteensä ja sanokaa: 'Totisesti, me olemme Herrasi lähettiläitä. Lähetä siis Israelin lapset meidän mukanamme äläkä aiheuta heille kärsimyksiä. Olemme tulleet sinun luoksesi tuomaan tunnusmerkkejä Herraltasi. Rauha olkoon sille, joka seuraa johdatusta.
Verse 48
Totisesti, meille on ilmoitettu, että rangaistus on varmaan kohtaava sitä, joka puhuu valhetta ja kääntyy pois.'»
Verse 49
ﰉﰊﰋﰌ
ﰍ
Hän sanoi: »Oi Mooses, kuka onkaan teidän kummankin Herra?»
Verse 50
Hän vastasi: »Meidän Herramme on Hän, joka loi kaiken muotoihinsa ja sitten ylläpitää sitä kaitselmuksen kautta.»
Verse 51
ﰘﰙﰚﰛﰜ
ﰝ
Hän sanoi:»Millainen onkaan aikaisempien sukupolvien olotila?»
Verse 52
Mooses vastasi: »Tiedot heistä ovat Herrani luona olevassa Kirjassa. Herrani ei erehdy eikä unohda.
Verse 53
Hän on luonut maan teidän kehdoksenne ja aukonut siihen polkuja teitä varten; ja Hän lähettää teille sateen pilvistä.» Niin olemme myös verhonnut maan monenlaisilla kasveilla.
Verse 54
Syökää niitä itse ja ruokkikaa niillä karjaanne. Totisesti, tässä on merkkejä sellaisille, joilla on ymmärrystä.
Verse 55
Maasta me teidät loimme, maaksi teidät jälleen muutamme ja maasta Me vielä kerran teidät eloon herätämme.
Verse 56
ﮇﮈﮉﮊﮋﮌ
ﮍ
Totisesti, Me näytimme hänelle kaikki merkkimme, mutta hän selitti ne vaiheeksi ja torjui ne.
Verse 57
Hän sanoi: »Oi Mooses, oletko tullut luoksemme karkoittaaksesi meidät taikakeinoillasi pois maastamme?
Verse 58
Siinä tapauksessa aiomme käyttää sinua vastaan samanlaista taikakeinoa. Ehdota siis määrähetki, josta emme poikkea, et sinä emmekä me, ja jolloin kohtaamme toisemme jollakin keskeisellä paikalla.»
Verse 59
Mooses lausui: »Määrähetki olkoon teidän juhlapäivänänne, jolloin kansa kokoontukoon jo aamulla.»
Verse 60
ﮮﮯﮰﮱﯓﯔ
ﯕ
Senjälkeen farao vetäytyi pois, teki suunnitelmansa ja palasi takaisin.
Verse 61
Mooses lausui heille: »Voi teitä! Älkää keksikö juonia Jumalaa vastaan, sillä Hän tuhoaa teidät rangaistuksellaan; totisesti ei ole toivomaansa menestystä sillä, joka juonia punoo.»
Verse 62
ﯧﯨﯩﯪﯫ
ﯬ
Sitten he kiistelivät asiasta keskenänsä ja pitivät salaista neuvottelua.
Verse 63
Jotkut heistä sanoivat: »Nämä kaksi miestä ovat totisesti taikureita, jotka noituudellaan haluavat karkoittaa teidät pois maastanne ja hävittää teidän sivistyneet tapanne.
Verse 64
Senvuoksi saattakaa suunnitelmanne valmiiksi ja astukaa riveihin! Totisesti, onnellinen se, joka tänään voittaa.
Verse 65
He sanoivat: »Oi Mooses, heitätkö sinä, vai teemmekö me sen ensiksi?
Verse 66
Hän vastasi: »Ei, heittäkää te!» Kun he niin tekivät, näytti hänestä, heidän taikuutensa voimasta, aivan kuin heidän köytensä ja sauvansa todella liikkuisivat.
Verse 67
ﭫﭬﭭﭮﭯ
ﭰ
Silloin Mooses tunsi pelkoa sydämessään.
Verse 68
ﭱﭲﭳﭴﭵﭶ
ﭷ
Me sanoimme: »Älä pelkää, sinä pääset varmasti voitolle.
Verse 69
Heitä maahan, mitä sinulla on oikeassa kädessäsi, ja se on nielevä kaiken, mitä he ovat tehneet. He ovat suorittaneet pelkän taikurin tempun, mutta taikuri ei ole koskaan menestyvä, minne tahansa hän meneekin.»
Verse 70
Ja taikurit lankesivat maahan kunnioituksesta ja sanoivat: »Me uskomme Aaronin ja Mooseksen Herraan.»
Verse 71
Silloin lausui farao: »Uskotteko te häneen ennenkuin minä annan teille luvan? Totisesti, hän on teidän mestarinne, joka on opettanut teille noituutta. Sentähden minä olen leikkaava teiltä käden ja jalan vastakkaisilta puolilta ja naulitseva teidät palmunrunkoon. Tctisesti, silloin tiedätte, kuka meistä on kurittamisessa ankarin ja sitkein.»
Verse 72
He vastasivat: »Emme voi todellakaan asettaa sinua korkeammalle kuin sen, mikä meille on ilmaistu selvin tunnusmerkein, emmekä Hänen yläpuolelleen, joka meidät on luonut. Pane siis päätöksesi täytäntöön, kuten aiot. Sinun määräyksesi ulottuvat vain tämän maailman elämään.
Verse 73
Totisesti, me uskomme Herraamme, että Hän voi antaa anteeksi syntimme ja noituuden, mihin sinä meidät pakotit. Jumala on paras ja pysyvin.»
Verse 74
Totisesti, joka saapuu Herransa eteen synnin tilassa, häntä varten on helvetti. Siellä hän ei voi kuolla eikä liioin elää.
Verse 75
Mutta joka saapuu Hänen eteensä uskovaisena, hyviä töitä suoritettuaan, hän kuuluu niihin, joita varten on korkein kunnia,
Verse 76
ikuiset puutarhat, joiden kautta joet virtaavat ja joissa he saavat alati asua. Tällaisen palkinnon saa se, joka tekee parannuksen.
Verse 77
Totisesti, Me annoimme Moosekselle näin kuuluvan käskyn: »Lähde matkaan palvelijaini kanssa yöaikaan ja avaa heille kuiva tie meren halki. Älä pelkää, että sinut saavutetaan, vaan kulje säikkymättä eteenpäin.
Verse 78
Mutta farao ajoi heitä sotajoukkoineen takaa, ja silloin meri peitti heidät alleen, hukuttaen kaikki.
Verse 79
ﭭﭮﭯﭰﭱ
ﭲ
Sillä farao johti kansansa harhaan eikä opastanut sitä oikealle tielle.
Verse 80
»Oi Israelin lapset! Totisesti, Me pelastimme teidät vihollisistanne ja teimme kanssanne liiton vuoren oikealla puolella sekä lähetimme teille mannaa ja peltopyitä.
Verse 81
Syökää kaikkea hyvää, mitä olemme ravinnoksenne suonut, mutta älkää menkö hillittömyyksiin, ettei vihani lankea päällenne, sillä ketä minun vihani kohtaa, hän totisesti hukkuu.
Verse 82
Mutta Minä olen peräti anteeksiantavainen sitä kohtaan, joka kääntyy ja uskoo sekä tekee hyvää ja pysyy jatkuvasti oikealla tiellä.
Verse 83
ﮟﮠﮡﮢﮣﮤ
ﮥ
»Mutta miksi olet kiirehtinyt pois kansasi luota,oi Mooses?»
Verse 84
Hän vastasi: »He seuraavat jälkiäni, ja minä kiiruhdan luoksesi, oi Herra, jotta olisit minuun tyytyväinen.»
Verse 85
Silloin Herra lausui: »Totisesti, olemme koetellut kansaasi sinun poistuttuasi, sillä Saamiri on johdattanut sen harhaan.»
Verse 86
Silloin Mooses palasi kansansa luokse täynnä kiivautta ja murhetta. Hän sanoi: »Oi kansani, eikö Herranne antanut teille ihanan lupauksen? Näyttikö sovittu aika teistä liian pitkältä? Vai toivoitteko Herran vihan lankeavan päällenne, koska rikoitte minulle tekemänne lupauksen?
Verse 87
He vastasivat: »Me emme rikkoneet lupausta omasta tahdostamme, vaan meidät pakotettiin kantamaan raskaat taakat kansan koristeita ja heittämään ne tuleen, ja Saamiri teki samoin.»
Verse 88
Siten Saamiri valmisti heille (kulta)vasikan, josta lähti kumea ääni. Ja he sanoivat: »Tämä on teidän jumalanne ja Mooseksen jumala, mutta hän on sen unohtanut.»
Verse 89
Eivätkö he huomanneet, että se ei puhunut heille ainoatakaan sanaa, ja ettei sillä ollut valtaa tehdä heille vahinkoa eikä hyvääkään?
Verse 90
Tosin oli Aaron jo aikaisemmin heille puhunut: »Oi kansani! Näin olette hankkineet itsellenne koettelemuksen. Mutta totisesti, Herranne on kaikkein armollisin, sentähden seuratkaa minua ja totelkaa käskyäni.»
Verse 91
He vastasivat: »Emme lakkaa sitä palvelemasta, ennen kuin Mooses palaa luoksemme.»
Verse 92
Mooses lausui: »Oi Aaron! Kun näit heidän joutuvan harhaannukseen,
Verse 93
ﮏﮐﮑﮒﮓ
ﮔ
mikä esti sinua seuraamasta minua? Etkö tottele käskyäni?»
Verse 94
Hän vastasi: »Oi äitini poika! Älä tartu partaani äläkä päähäni. Pelkäsin todella sinun sanovan: 'Olet aikaansaanut hajaannusta Israelin lasten keskuudessa odottamatta minun ratkaisuani.'»
Verse 95
ﮩﮪﮫﮬ
ﮭ
Mooses sanoi: »Miten on sinun laitasi, oi Saamiri?»
Verse 96
Hän vastasi: »Minä näin, mitä he eivät nähneet; otin pölyä lähettilään jalanjäljistä, mutta sitten heitin sen pois. Tämä näytti parhaalta mielestäni.»
Verse 97
Mooses lausui: »Mene matkaasi, osasi on tässä elämässä sanoa: 'Älkää minuun koskeko!' Totisesti, sinua varten on määrähetki, jota et voi välttää. Katso jumalaasi, jota niin kauan palvelit, Me poltamme sen ja sitten sirotamme tuhkan mereen.»
Verse 98
Jumalanne on ainoa Jumala: Hänen rinnallaan ei ole muuta jumalaa. Hän sulkee tietoonsa kaikki asiat.
Verse 99
Näin olemme kertonut sinulle siitä, mitä aikaisemmin on tapahtunut, ja olemme antanut sinulle muistutuksen Itsestämme,
Verse 100
joka kääntyy pois, saa ylösnousemuksen päivänä kantaa taakkansa.
Verse 101
Ikuisesti he saavat sitä tehdä, ja surkea on heidän kuormansa oleva ylösnousemuksen päivänä.
Verse 102
Sinä päivänä puhalletaan pasuunoihin, ja Me kokoamme syntiset sokaistuina.
Verse 103
ﭼﭽﭾﭿﮀﮁ
ﮂ
Hiljaa he silloin puhuvat toisillensa ja sanovat: »Olette viipyneet vain kymmenen (päivää).»)
Verse 104
Me tiedämme parhaiten, mitä he sanovat, kun lujauskoisin heistä lausuu: »Ette ole viipyneet kuin päivän.»
Verse 105
Ja he tekevät sinulle kysymyksiä vuorista. Vastaa: »Herrani on hajoittava ne perustuksiaan myöten.»
Verse 106
ﮘﮙﮚ
ﮛ
Niiden paikalle Hän jättää aution erämaan,
Verse 107
ﮜﮝﮞﮟﮠﮡ
ﮢ
jossa et ole näkevä kohokohtaa etkä kukkulaa.
Verse 108
Sinä päivänä he seuraavat kutsujaa, joka kulkee suoraa tietä. Silloin heidän äänensäkin vaimentuvat laupeimman Jumalan edessä, niin että voit kuulla vain hiljaista sorinaa.
Verse 109
Sinä päivänä ei kenenkään puoltopuheesta ole hyötyä, ellei laupein Jumala häntä hyväksy tai mielisty hänen sanoihinsa.
Verse 110
Hän tietää, mitä heillä on edessään ja mitä takanaan, mutta heidän tietonsa ei tätä käsitä.
Verse 111
Ja kaikki kasvot nöyrtyvät ikuisesti elävän, ikuisesti pysyvän edessä. Ja turmioon joutuu se, joka vääryyttä harjoittaa.
Verse 112
Mutta ken tekee hyvää ja on uskovainen, hänen ei tarvitse pelätä vääryyttä eikä ansionsa menetystä.
Verse 113
Tällä tavoin me olemme lähettänyt maan päälle arabiankielisen Koraanin ja selittänyt eri tavoin niitä seikkoja, joilla heitä on uhattu, jotta he hartautta harjoittaisivat tai tulisivat ymmärtäväisiksi.
Verse 114
Ylevä korkeudessaan on Jumala, Kuningas, Totuus. Mutta, Muhammed, älä pidä kiirettä Koraanin suhteen, ennen kuin se täydellisesti on sinulle ilmoitettu. Sano: »Herra, avarra minua tiedossa!»
Verse 115
Totisesti, jo aikaisemmin Me annoimme käskymme Aadamille, mutta hän unohti sen, emmekä havainnut hänessä lujaa kestävyyttä.
Verse 116
Kun sanomme enkeleille: »Kumartakaa ihmistä (Aadamia)», niin he kumarsivat muut paitsi Iblis (saatana), tämä kieltäytyi.
Verse 117
Senvuoksi sanoimme: »Oi ihminen (Aadam), totisesti, tämä on sinun ja vaimosi vihollinen. Älä anna hänen karkoittaa teitä puutarhasta (paratiisista), sillä silloin tulet onnettomaksi.
Verse 118
Totisesti, puutarhassa sinun ei tarvitse nähdä nälkää eikä olla vaatteita vailla.
Verse 119
ﮐﮑﮒﮓﮔﮕ
ﮖ
Eikä sinun tarvitse olla janoissasi eikä auringonpaahteessa.»
Verse 120
Silloin saatana vietteli heidät sanoen: »Oi ihminen (Aadam), näytänkö sinulle kuolemattomuuden puun ja kuningaskunnan, joka ei häviä?»
Verse 121
Niin kumpikin söi siitä, jolloin heidän alastomuutensa ilmeni heille ja he alkoivat peitellä itseään puutarhan lehdillä. Siten ihminen (Aadam) oli tottelematon Herralleen ja lankesi syntiin.
Verse 122
ﯗﯘﯙﯚﯛﯜ
ﯝ
Mutta senjälkeen hänen Herransa valitsi hänet jälleen, kääntyi hänen puoleensa ja antoi hänelle johdatuksensa.
Verse 123
Hän lausui: »Lähtekää kumpikin täältä maan päälle, ja teistä tulee toistenne viholliset. Kun lähetän teille johdatukseni, niin se, joka sitä seuraa, ei joudu harhaan eikä tule onnettomaksi.
Verse 124
Mutta joka kääntää selkänsä Minun varoitukselleni, hänen on eläminen ahdingossa, ja sokeana hän herää ylösnousemuksen päivään.»
Verse 125
Hän on sanova: »Herra, miksi herätit minut sokeana, vaikka aikaisemmin olin näkevä?»
Verse 126
Herra vastaa: »Niin on. Sinä sait merkkimme, mutta ylenkatsoit ne, ja juuri senvuoksi Me nyt hylkäämme sinut.»
Verse 127
Tällä tavoin me palkitsemme sitä, joka on hillitön eikä usko Herransa ilmoituksiin. Tulevan päivän kuritus on vielä raskaampi ja jatkuvampi.
Verse 128
Eivätkö he tiedä, että olemme tuhonnut niin monta ennen heitä elänyttä sukupolvea, joiden asuinsijoilla he kuljeskelevat? Totisesti tässä on merkkejä niille, joilla on ymmärrystä.
Verse 129
Ellei Herrasi sana olisi edellä käynyt, olisi heidän tuhonsa jo tullut, mutta heidän hetkensä on määrätty.
Verse 130
Siksi kestä kärsivällisesti mitä he puhuvat, ja ylistä Herraasi kiittämällä Häntä ennen auringonnousua ja ennen sen laskua, ja yön hetkinä ylistä Häntä samoin kuin päivän tunteina, jotta tulisit hyvälle mielelle.
Verse 131
Älä käännä silmiäsi tämän maailman elämän loistoa kohti, josta olemme antanut muutamien nauttia, voidaksemme heitä koetella. Sillä Herrasi antimet ovat paremmat ja pysyvämmät.
Verse 132
Velvoita kansaasi rukoilemaan ja ole myös itse siinä uuttera. Me emme pyydä sinulta huolenpitoa. Me pidämme huolen sinusta. Ja hurskauden loppu on hyvä.
Verse 133
He sanovat: »Miksi hän ei tuo meille merkkiä Herraltansa?» Eikö heille todella ole jo annettu selvä vahvistus aikaisempien kirjoituksien suhteen?
Verse 134
Ja jos olisimme saattanut heidät jonkin vitsauksen alaisiksi ennen profeetan tuloa, he olisivat sanoneet: »Herra, miksi et lähettänyt luoksemme sananjulistajaa, jotta olisimme voineet seurata käskyäsi, ennenkuin meidät masennettiin ja häväistiin?»
Verse 135
Vastaa heille: »Kaikki odottavat, sentähden odottakaa tekin, sillä pian tulette tietämään, ketkä ovat oikean tien kulkijoita ja ketkä ovat saaneet johdatuksen.»
تقدم القراءة