Taivas on repeämäisillään ylhäältä saakka, ja enkelit kiittävät ja ylistävät Herraansa ja pyytävät anteeksiantoa niille, jotka ovat maan päällä; totisesti on Jumala armollinen, anteeksiantava.
Näin olemme sinulle ilmoittanut arabialaisen Koraanin, jotta varoittaisit pääkaupunkia ja sen ympärillä asuvia päivästä, jolloin kaikki kootaan yhteen ja jonka tulosta ei ole epäilystä; osa joutuu paratiisiin, osa helvetin tuleen.
Jos Jumala olisi tahtonut, niin olisi Hän totisesti tehnyt heistä yhden ainoan kansan, mutta Hän sulkee armoonsa kenet haluaa, eikä ole jumalattomilla oleva suojelijaa eikä auttajaa.
Vai ovatko he Hänen lisäkseen varanneet itselleen muita suojelijoita? Vain Jumala on varjelija; Hän antaa kuolleille elämän, ja kaikki on Hänen vallassaan.
Ja mistä asiasta hyvänsä olettekin eri mieltä, sen ratkaisu on Jumalan kädessä; tämä on Jumala, Herrani, Häneen luotan ja Häneen turvaan yhä uudelleen.
Hän on taivaan ja maan Luoja; Hän määräsi teille aviopuolisoita keskuudestanne ja myös eläimille parinsa, siten lisääntyäksenne. Ei ole mitään Hänen vertaistaan; Hän on kuuleva, näkevä.
Hän on teille määrännyt saman uskonnon, jonka Hän asetti Nooalle, saman, jonka Me olemme ilmoittanut sinulle ja määrännyt Aabrahamille, Moosekselle ja Jeesukselle ja joka kuuluu: »Pysykää kuuliaisina uskonnollenne ja välttäkää hajaannusta.» Vaikeaa on epäuskoisille se, mihin sinä heitä kehoitat; Jumala valitsee kenet haluaa ja ohjaa luoksensa sen, joka usein kääntyy Hänen puoleensa.
Eivätkä he hajaantuneet ennen kuin vasta sitten, kun tieto oli tullut heidän osakseen, ja he tekivät sen keskinäisestä kateudesta. Ja ellei Herraltasi jo olisi tullut tietoa määräajasta, olisi totisesti tuomio langetettu heille, mutta ne, joille Kirjoitus heidän jälkeensä annettiin perinnöksi, ovat levottomia ja epäilevät sitä.
Kehoita siis edelleenkin heitä oikeaan uskoon ja käy vakaana oikeaa tietä, niinkuin sinua on käsketty, äläkä noudata heidän alhaisia toiveitaan, vaan sano: »Minä uskon siihen, mitä Jumala on Kirjoituksessa ilmoittanut, ja minut on määrätty jakamaan teille oikeutta. Jumala on meidän ja teidän Herranne. Meillä on oleva tekomme ja teillä tekonne. Riita ei ole tarpeen välillämme; Jumala kokoaa meidät, ja Hänen tykönänsä on matkamme pää.»
Jotka kiistelevät Jumalasta senjälkeen, kun kuuliaisuutta on osoitettu Hänelle, heidän väitteensä on mitätön heidän Herransa edessä, heitä kohtaa viha ja odottaa ankara kuritus.
Ne, jotka eivät usko siihen, tahtoisivat jouduttaa sitä, ja ne, jotka uskovat, pelkäävät sitä, sillä he tietävät, että se on totuus. Totisesti erehtyvät ne suuresti, jotka uppiniskaisina väittelevät tuosta hetkestä.
Sille, joka toivoo saavansa nauttia sadon tulevassa elämässä. Me annamme sen runsaana, ja sille, joka haluaa tämän maailman voittoa, annamme sen, mutta tämän jälkeisessä elämässä ei hänellä ole osuutta.
Vai onko heillä Meidän sijaisiamme, jotka ovat määränneet heille jonkin uskonnon, jota Jumala ei ole asettanut? Ilman tuomion sanomaa olisi päätös heidän suhteensa totisesti jo tehty, ja toden totta, jumalattomien rangaistus on oleva tuskallinen.
Sinä olet näkevä, kuinka jumalattomat pelkäävät sitä, mitä ovat ansainneet, mutta sen täytyy langeta heidän osalleen. Ne, jotka uskovat ja tekevät hyvää, pääsevät paratiisin kedoille ja saavat Herransa luona, mitä tahtovat; tämä on suuri armo.
Tämä on se hyvä sanoma, minkä Jumala antaa palvelijoilleen, niille, jotka uskovat ja tekevät hyviä tekoja. Sano: »En pyydä teiltä siitä muuta palkkaa kuin rakkautta heimolaisianne kohtaan.» Sille, joka ansaitsee hyvää, annamme sitä runsain määrin; totisesti on Jumala anteeksiantava, kiitollinen.
Vai sanovatko he: »Hän on sepittänyt valheita Jumalasta?» Mutta jos Jumala tahtoo, Hän voi tehdä sydämesi kärsivälliseksi. Jumala pyyhkii pois valheen ja lujittaa totuuden sanoillaan; totisesti Hän tietää kaikki ajatuksenne.
Ja jos Jumala jakaisi palvelijoilleen runsaammin ravintoa, nämä varmasti pöyhistyisivät, mutta Hän lähettää sitä hyväksi näkemänsä määrän. Totisesti, Hän on kaikki näkevä ja tuntee palvelijansa.
Hänen tunnusmerkkejään ovat taivaan ja maan luominen ja ne elävät olennot, jotka Hän asetti kumpaankin. Hänellä on myös valta koota ne yhteen milloin tahtoo.
Jos Hän tahtoo, Hän vaimentaa tuulen, niin että laivat seisovat liikkumattomina meren pinnalla. Totisesti tässä on merkkejä jokaiselle, joka on kärsivällinen ja kiitollinen.
Kaikki, mitä teille siis on annettu, on vain tämän maallisen elämän aarteita; mutta se, mikä odottaa Jumalan tykönä, on parempaa ja kestävämpää niille, jotka uskovat ja turvaavat Herraansa,
Pahan palkka olkoon samankaltainen rangaistus, mutta jos joku antaa anteeksi ja tekee parannuksen, hän on saava palkkansa Jumalalta; totisesti, Hän ei rakasta jumalattomia.
Ja kenet Jumala päästää harhaan, sillä ei ole suojelijaa. Ja sinä saat nähdä, kuinka jumalattomat, kun he näkevät kurituksensa, sanovat: »Onko mahdollisuutta pelastua?»
Sinä saat myös nähdä, miten heidät tuodaan esiin, nöyryytyksen masentamina ja katse maahan painuneena. Mutta uskovaiset sanovat: »Totisesti, kadotettuja ovat ne, jotka hukkaavat omat ja perheensä sielut ylösnousemuksen päivänä. Toden totta, jumalattomien on saatava ikuinen rangaistus.
Mutta jos he kääntyvät pois, niin Me emme ole lähettänyt sinua heidän valvojakseen; sinun tehtäväsi on vain julistaa ilmoitusta. Ja totisesti, kun annamme ihmisen kokea armoamme, hän iloitsee siitä, mutta jos häntä kättensä töiden tähden kohtaa jokin onnettomuus, tulee hänestä kiittämätön.
Yhdellekään kuolevaiselle ei sovi, että Jumala puhuu hänelle muutoin kuin ilmoituksen kautta tai verhon takaa tai lähettämällä sanansaattajan, joka Hänen luvallaan ilmoittaa Hänen tahtonsa; Hän on totisesti korkea, viisas.
Näin ilmitoimme sinulle pyhän Kirjoituksen käskymme mukaan. Sinä et tiennyt, mitä Kirja oli, etkä mitä usko oli, mutta Me asetimme sen valoksi, jonka avulla voit johtaa sitä palvelijoistamme, jonka otolliseksi näemme; totisesti, sinä näytät pääsyn oikealle polulle,
Jumalan polulle, Jumalan, jolle kuuluu kaikki, mitä on taivaissa ja maassa. Totisesti, Jumalan luokse kaikki lopulta palaa.
سورة الشورى
معلومات السورة
الكتب
الفتاوى
الأقوال
التفسيرات
سورةُ (الشُّورى) من السُّوَر المدنية، وقد دعَتِ السورةُ الكريمة إلى الوَحْدة، والاجتماع، والاعتصام، ونَبْذِ الفُرْقة والاختلاف، ولا يكون اجتماعٌ ووَحْدة دون الاجتماع على الكتاب والسُّنة، والاعتصام بهما؛ فالجماعة للأفهام قبل أن تكونَ للأبدان، كما أبانت السورةُ عن مقاصدِ الوحي والرسالة، وآياتِ الله عز وجل في هذا الكون، وصفات المؤمنين التي ينبغي أن تكون.
ترتيبها المصحفي
42
نوعها
مكية
ألفاظها
860
ترتيب نزولها
62
العد المدني الأول
50
العد المدني الأخير
50
العد البصري
50
العد الكوفي
53
العد الشامي
50
* سورة (الشُّورى):
سُمِّيت سورة (الشُّورى) بهذا الاسم؛ لوصفِ المؤمنين فيها بالتشاور في أمورهم؛ كما في قوله تعالى: {وَاْلَّذِينَ اْسْتَجَابُواْ لِرَبِّهِمْ وَأَقَامُواْ اْلصَّلَوٰةَ وَأَمْرُهُمْ شُورَىٰ بَيْنَهُمْ وَمِمَّا رَزَقْنَٰهُمْ يُنفِقُونَ}[الشورى: 38].
مقصودُ السُّورة هو الاجتماعُ على هذا الدِّين القائم على الإيمان بأركانه، ورُوحُه الأُلْفة والتشاوُرُ وتقارُبُ القلوب، الداعي إلى التواضعِ وعدم التكبُّر، والاجتماع والوَحْدة وعدم التفرُّق، ولا سيما الاجتماع على أمر هذا الدِّين العظيم.
وأمرُ المؤمنين بالشُّورى، وتسمية السورة بـ(الشورى): واضحُ الدَّلالة على ذلك.
ينظر: "مصاعد النظر للإشراف على مقاصد السور" للبقاعي (2 /451).